Ohjelma
MAOLin koulutuspäivät vietetään risteilyllä Helsingistä Tukholmaan ja takaisin. Koulutuspäivien teema on Yhdessä teemme tulevaisuuden, ja ohjelma koostuu perjantain luento-&työpajaohjelmasta, lauantain ekskursioista Tukholmassa sekä iltapäivän ja illan juhlaohjelmasta laivalla.
Yhdessä teemme tulevaisuuden
Perjantai 3.10.
Luennot
Perjantaina ohjelma alkaa klo 12 laivan kokoussiivessä (krs. 6) luennoilla.
klo 12.00-12.45 Annette Ukkola, johtava arviointiasiantuntija, Karvi
Miten matematiikka sujuu kuudesluokkalaisilta?
Kuudennen luokan loppuun mennessä perusopetuksen matematiikan tunneista on oppilailla takana jo kaksi kolmasosaa. Mitä oppilaat osaavat kuudennen luokan lopussa? Miten matemaattiset taidot kehittyvät kuuden ensimmäisen kouluvuoden aikana? Luennolla esitellään näkymiä kansallisesta oppimistulosten pitkittäisarvioinnista.
Klo 12.45-13.30 Linda Mannila, Tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Miksi juuri nyt? Tekoälylukutaidon merkitys ja kehittämisen keinot
Tekoäly vaikuttaa yhä enemmän siihen, miten elämme, opimme ja opetamme. Tekoälylukutaitoa pidetään sekä Suomessa että kansainvälisesti tärkeänä kansalaistaitona. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä – ja miten tätä osaamista voidaan kehittää?
Varför just nu? AI-litteracitetens betydelse och hur vi kan stärka den
Artificiell intelligens (AI) påverkar i allt högre grad hur vi lever, lär oss och undervisar. AI-litteracitet ses både i Finland och internationellt som en viktig medborgarfärdighet. Men vad innebär det i praktiken – och hur kan vi utveckla denna kompetens?
13.30-14.30 kahvitauko
klo 14.30- 15.15 Kimmo Kainulainen, Kosmologian professori, Jyväskylän yliopisto
Ajankohtaisia ja ajattomia aiheita kosmologiassa
Kosmologian LCDM-standardimalli on jo 25-vuotias, mutta sen mikrofysikaaliset perusteet ovat yhä hämärän peitossa. Uusia ja entistä tarkempia havaintoja on luvassa runsaasti, kun optisten ja radioteleskooppien lisäksi merkittävää tietoa saadaan esimerkiksi gravitaatioaalto-ilmaisimista. LCDM-mallin parametrien mittaamista voikin hyvällä syyllä kutsua täsmätieteeksi, mutta riittävätkö uudet tulokset vastaamaan keskeisiin kysymyksiin, kuten mitä on pimeä aine ja mikä on pimeän energian perimmäinen luonne? Ratkeavatko LCDM-malliin liittyvät ristiriitaiset havainnot, vai joudummeko lopulta muokkaamaan jopa sen perustana olevaa Einsteinin gravitaation teoriaa?
Klo 15.15-16.00 Kirsi Lehto, UTU, Ursa
Astrobiologia: olemassaolon peruskysymysten poikkitieteellistä tutkimusta
Mitä elämä on? Miten se on kehittynyt tällaiseksi ja tuottanut esimerkiksi teknisen sivilisaation? Voisiko se olla toisenlaista? Onko elämää olemassa muualla – ja jos on, millaista se olisi? Olisiko olemassa myös muita teknisiä sivilisaatioita? Mikä on Maan elämän ja teknisen sivilisaation tulevaisuus?
Tällaiset peruskysymykset ovat aina askarruttaneet ihmisiä, mutta perinteiset tieteet eivät ole pystyneet niihin vastaamaan. Nykyisin niitä voidaan lähestyä monien eri tieteenalojen (kosmologia, tähtitiede, fysiikka, kemia, biokemia, evoluutiobiologia, geo/biologia, sosiologia, filosofia) puitteissa, uusien teknologioiden ja tutkimusmenetelmien avulla. Niihin ei ole vieläkään olemassa tarkkoja vastauksia, ja pohjimmiltaan ne voivat jäädä vielä pitkiksi ajoiksi tietämisen horisontin taakse. Kuitenkin niiden pohtiminen on arvokasta siksi, että ne rakentavat kokonaisvaltaista tieteellistä maailmankuvaa. Ne myös antavat meille käsityksen tämänhetkisen tutkimustiedon haasteista ja rajoista.
Työpajat
Työpajoihin on rajoitettu osallistujamäärä. Paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.
Perjantain työpajat
Helposti toteutettavia laborointeja ja demonstraatioita kemian oppimisen ja opettamisen tueksi. Lumalaiset, tiedekasvatuksen asiantuntija (JYU) Anni Aroluoma ja emeritalehtori ja oppikirjailija Irma Aroluoma
Helposti toteutettavia laborointeja ja demonstraatioita kemian oppimisen ja opettamisen tueksi. Lumalaiset, tiedekasvatuksen asiantuntija (JYU) Anni Aroluoma ja emeritalehtori ja oppikirjailija Irma Aroluoma
Nya vindar är ett nytt Escape Room där deltagarna får lära sig allt man behöver kunna om vindkraft. Uppgifterna är lämpliga för gymnasienivå, innehållet passar till exempel modul FY 2. Även ambitiösa grupper i grundskolan klarar av uppgifterna. Materialet är framtaget i samarbete med Forststyrelsen. Välkommen att testa spelet! Anna Pomoell är lärare i matematik, fysik och kemi i Kyrkslätts gymnasium.
Rädda världen! är ett Escape Room där hela gruppen samarbetar för att samla träd. Medan man samlar träd lär man sig om hållbara energilösningar. Träden sätts på en balansvåg, men dessvärre väger oljetunnorna på andra sidan av vågen tungt och det krävs samarbete för att få träden att väga mera så att världen räddas. Kom och testa uppgifterna och bekanta dig med materialet! Some of the tasks are available in English. You are warmly welcome to join this workshop regardless of your language background! Olet lämpimästi tervetullut tähän työpajaan yli kielirajojen. Tehtävät sopivat yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille, ja osa tehtävistä löytyy myös suomeksi. Anna Pomoell är lärare i matematik, fysik och kemi i Kyrkslätts gymnasium.
Toiminnallisuus sopii monenlaisille matematiikan oppitunneille. Sen avulla voi johdatella uuteen aiheeseen tai palautella mieleen vanhoja asioita. Toiminnalliset tehtävät voivat lisätä taitoa pohtia, soveltaa ja arvioida. Niiden avulla voidaan myös kehittää matemaattista ajattelua, herättää keskusteluja, opetella väittelemään ja tehdä oivalluksia. Tule siis kokeilemaan! Päivi Portaankorva-Koivisto ja Tuula Havonen
Toiminnallisuus sopii monenlaisille matematiikan oppitunneille. Sen avulla voi johdatella uuteen aiheeseen tai palautella mieleen vanhoja asioita. Toiminnalliset tehtävät voivat lisätä taitoa pohtia, soveltaa ja arvioida. Niiden avulla voidaan myös kehittää matemaattista ajattelua, herättää keskusteluja, opetella väittelemään ja tehdä oivalluksia. Tule siis kokeilemaan! Päivi Portaankorva-Koivisto ja Tuula Havonen
TI-Nspire CX CAS jatkaa keskeisenä apuvälineenä YO-kirjoituksissa mafyke-tehtävien vastauksien rakentamisessa myös uudessa Abitti2-ympäristössä. Työpajassa tietoa ja vinkkejä tästä ajankohtaisesta aihepiiristä. Olli Karkkulainen, SchoolStore.fi
Vernier-anturit monipuolistavat fysiikan ja kemian opetusta mielenkiintoisten ja havainnollisten tutkimusten myötä. Työpajasta saat vinkkejä omaan opetukseen, olit sitten aloittelija tai kokenut mittausvälineiden käyttäjä. Markku Parkkonen, SchoolStore.fi
Nykyaikainen tekoäly kykenee ihmeellisiin suorituksiin. Se kääntää ja tiivistää tekstiä, luo kuvia tyhjästä ja tulkitsee proteiinirakenteita. Sekä tietenkin voittaa ihmiset shakissa. Kumma kyllä, koulutettu hermoverkkomalli toimii alakoulun matikalla. Hermoverkon opettamiseen tarvitaan lukion oppimäärästä derivaattaa. Työpajassa tutustumme matemaattisiin miniaivoihin ja opetamme muutaman hermosolun verkon ymmärtämään vuodenaikoja. Hommassa tarvitaan melkein pelkästään yhteen- ja kertolaskua sekä negatiivisten lukujen korvaamista nollalla. Näiden yksinkertaisten esimerkkien avulla on mahdollista ymmärtää suurempien hermoverkkomallien toiminta periaatteessa. Samuli Siltanen, Matematiikan professori, Helsingin yliopisto
Työpajassa tutustumme käytännön esimerkkien kautta siihen, kuinka voit eriyttää matematiikan opetusta MAOL2-oppimisympäristön ja Matikkatreenien avulla. Saat konkreettisia vinkkejä ja työkaluja ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin ja opetuksen monipuolistamiseen. Tavoitteena on, että jokainen osallistuja saa uusia ideoita ja inspiraatiota omaan opetukseensa. Tule mukaan innostumaan! Virpi Mikkonen, Matikkatreenien hankekoordinaattori ja Inkeri Tuomela, pedagoginen kehittäjä
Kiihdytinteknologiaa on hyödynnetty aineen rakenteen tutkimuksessa jo lähes sadan vuoden ajan. Hiukkasfysiikan tutkijat haaveilevat yhä suuremmista kiihdyttimistä – esimerkiksi Sveitsiin kaavailtu FCC-rengaskiihdytin olisi peräti 100 kilometrin halkaisijaltaan. Myöskään ydinfysiikka ei ole valmis teoria, ja siihen liittyvää tutkimusta tehdään yhä pääosin melko pienillä, 30 vuotta vanhoilla syklotroneilla. Toisaalta suurin osa tämän päivän hiukkaskiihdyttimistä palvelee sovelluksia puolijohdeteollisuudessa ja sairaaloissa. Onko kiihdytinfysiikasta tullut jo arkipäiväistä teknologiaa? Tutkimusinsinööri Taneli Kalvas, Jyväskylän yliopisto
Kiihdytinteknologiaa on hyödynnetty aineen rakenteen tutkimuksessa jo lähes sadan vuoden ajan. Hiukkasfysiikan tutkijat haaveilevat yhä suuremmista kiihdyttimistä – esimerkiksi Sveitsiin kaavailtu FCC-rengaskiihdytin olisi peräti 100 kilometrin halkaisijaltaan. Myöskään ydinfysiikka ei ole valmis teoria, ja siihen liittyvää tutkimusta tehdään yhä pääosin melko pienillä, 30 vuotta vanhoilla syklotroneilla. Toisaalta suurin osa tämän päivän hiukkaskiihdyttimistä palvelee sovelluksia puolijohdeteollisuudessa ja sairaaloissa. Onko kiihdytinfysiikasta tullut jo arkipäiväistä teknologiaa? Tutkimusinsinööri Taneli Kalvas, Jyväskylän yliopisto
Virallinen ohjelma päättyy perjantaina työpajoihin. Sen jälkeen laivalla voi ruokailla ja viettää aikaa vapaasti. MAOL järjestää illalla vapaamuotoista ohjelmaa, josta tiedotetaan myöhemmin.
Lauantai 4.10.
Ekskursiot
Lauantaina Tukholmassa on mahdollista lähteä ekskursiolle Nobelmuseetiin tai Tekniska museetiin. Nobelmuseetiin on bussikuljetus, ja mukaan mahtuu 100 ensimmäistä. Tekniska museetiin kuljetaan kävellen oppaan johdolla.
Iltajuhla
Risteily huipentuu lauantaina iltapäivästä alkavaan juhlaan. Laivalle kannattaa palata ajoissa, sillä klo 16 alkaa kokoussiiven aulassa Meet&Greet-tilaisuus, jossa voi tavata kollegoja, tutustua yrityksiin ja nauttia kuohuviiniä. Ilta jatkuu yhteisellä ohjelmalla.
klo 16.00-17.30 Meet&Greet: tapaa yrityksiä, päivitä kuulumiset tuttujen kanssa, nauti kuohuviinistä!
Iltajuhla pääsalissa
klo 17.30 puheenjohtajan avajaissanat
klo 17.35 juhlapuhe Jan Lundell, kemian professori Helsingin yliopisto, LUMA-keskuksen johtaja
LUMA-osaaminen on tulevaisuuden supervoima
LUMA-alojen osaaminen on tärkeää oman elämämme ja ympäröivän maailman muutoksissa. Poikkitieteellinen ja monipuolinen LUMA-osaaminen vahvistaa esimerkiksi kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisutaitoja ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Kestävä kehitys, ilmastokoulutus, teknologiataitavuus ja LUMA-lukutaito ovat tulevaisuuden supervoimia – niin opetuksessa kuin oppimisessakin – ja osa ihmiskunnan selviytymistarinaa kompleksisessa, yllättävässä ja muuttuvassa maailmassa.
18.00 pääluento Samuli Siltanen, Matematiikan professori, Helsingin yliopisto
Harrastajan matematiikka
Matematiikka on kaikkialla: vaikea on kuvitella mitään asiaa, johon matikka ei millään tavalla liittyisi. Ja tämähän koskee myös harrastuksia: valokuvausta, käsitöitä, jääkiekkoa, musiikkia, punttisalia, kouluratsastusta sun muuta. Luento on leikkisä katsaus arjen sovellettuun matematiikkaan.
19.00 vuoden opettajan julkistus ja puhe
klo 19.30 yhteinen juhlaillallinen buffetissa
