Ohjelma
Perjantain luennot ja ekskursiot
Jyväskylän yliopisto, Ylistönrinne, Fysiikan laitos
Ilmoittaudu tästä! Huom. ilmoittautuminen auki vielä ma 31.8.
Ravintola Ylistössä tai ravintola Kvarkissa voi syödä omakustanteisen lounaan klo 10.30 ->
Perjantai 4.9.2026
Ilmoittautuminen
Ilmoittautuminen klo 11:30-12:00
Avajaiset
Avajaissanat vararehtori Raiskinmäki, paneelikeskustelu LUMA-aineet työelämässä
Avajaissanat vararehtori Pasi Raiskinmäki sekä kaikille yhteinen paneelikeskustelu LUMA-aineista työelämässä. Kuulemme panelistien ajatuksia luonnontieteiden merkityksestä tulevaisuuden innovaatioille. Haastateltavina Jouni Flyktman IQM:ltä, Juha Salmela Spinnovalta, Monika Wolfmayr, JAMKilta sekä Valtteri Lahti PsyonGames.
Harvinaiset maametallit: uudet erotusmenetelmät ja kestävän hyödyntämisen näkökulmat, Siiri Perämäki
Luento käsittelee harvinaisten maametallien talteenoton ja erotuksen kemiallisia menetelmiä erilaisista jätepohjaisista materiaaleista sekä näiden prosessien kehittämistä laboratoriosta kohti teollisia sovelluksia. Esittelen yliopistolla kehitettyjä teknologisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat harvinaisia maametalleja sisältävien jätteiden tehokkaan ja kestävän hyödyntämisen. Paikka: FYS1.
Kvanttilaskennan aakkoset, Teiko Heinosaari
Kvanttifysiikka ja kvanttilaskenta kuulostavat vaikeilta aiheilta, ja tokin sitä ovatkin. Kuitenkin jo lukiolainen voi hyvin opiskella kvanttilaskennan alkeita. Kvanttitietokoneista uutisoidaan tiuhaan, joten kvanttilaskennan perusasioiden ymmärtäminen avaa oven siihen, mistä uutisissa oikeasti kerrotaan. Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnassa on kehitetty itseopiskeltavaa opintomateriaalia, joka sopii vaikkapa lukion erikoiskurssiksi. Luennollani kerron kvanttilaskennasta sekä siihen liittyvästä opintomateriaalista. Luennolle ovat tervetulleita kaikki - myös ne, joille aihe on täysin uusi. Paikka: FYS3.
JYU kouluttaa LUMA-alan osaajia, Elina Laurila ja Jaana Markkanen
MLTK:n ja IT:n koulutusalojen monipuolinen esittely. Paikka: FYS2.
Epävarmuuden hallintaa tilastotieteen keinoin, Santtu Tikka
Luento käsittelee tilastotieteen perusteita ja keskeisiä menetelmiä sekä niiden soveltamista päätöksenteossa. Painopisteinä ovat tilastollinen mallinnus, estimointi ja ennustaminen, joita havainnollistetaan käytännön esimerkkien avulla. Lisäksi tutustumme Jyväskylän yliopiston tilastotieteen ja datatieteen diplomi-insinöörikoulutukseen. Paikka: FYS5.
Kahvit
Kahvit 14:30-15:00
Pääpuheenvuoro: Kuinka matematiikkaa hyödynnetään biodiversiteettitutkimuksessa, Otso Ovaskainen
Kuinka matematiikkaa hyödynnetään biodiversiteettitutkimuksessa, Otso Ovaskainen
Nano Science Center -kiertokäynti
Täynnä
Nano Science Center -kiertokäynti
(kaksikielinen)
Andreas Johansson ja Markus Ahlskog
Kiihdytinlaboratoriovierailu
Kiihdytinlaboratoriovierailu, Jan Saren
Täynnä
Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratorio (JYFL-ACCLAB) on yksi suurimmista Suomen infrastruktuureista. Kiihdytinlaboratoriossa tutkitaan hyvin monipuolisesti aineen rakennetta ja koostumusta laboratorion hiukkaskiihdyttimien avulla. Kiihdytinlaboratoriossa on kolme isompaa hiukkaskiihdytintä. Lisäksi ionilähteillä tuotetaan alkuaineista ioneja eli varattuja hiukkasia, jotka voidaan kiihdyttää suuriin nopeuksiin kiihdyttimellä.
Kiihdytinlaboratoriossa tehtävällä tutkimuksella pyritään vastaamaan esimerkiksi kysymyksiin:
Minkälaisia ytimiä voi olla olemassa? Voidaanko vieläkin raskaampia alkuaineita tehdä?
Miten alkuaineet ovat muodostuneet ja kehittyneet maailmankaikkeudessa? Mikä on ydinfysiikan rooli tähdissä? Miten ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka voi edistää terveempää ja turvallisempaa yhteiskuntaa?
Laboratoriossa tutkitaan myös erilaisia materiaaleja säteilyn avulla, sekä säteilyn aiheuttamia vaikutuksia ja häiriöitä esimerkiksi elektroniikan komponenteissa.
Lue lisää: https://www.jyu.fi/fi/science/kiihdytinlaboratorio
Kiihdytinlaboratorion esittelijänä toimii Jan Sarén.
Vedyn maailma -näyttely
Täynnä
Vedyn maailma -näyttely vie sinut universumin pienimmän mutta yleisimmän alkuaineen, vedyn, maailmaan. Näyttely havainnollistaa vihreän vedyn mahdollisuuksia arjessa esittelemällä alueellisia vetyinnovaatioita ja käyttökohteita kuten Suomen ensimmäisiä vetybusseja. Useat toiminnalliset sisällöt havainnollistavat vihreän vedyn matkaa tuotannosta erilaisiin arjen sovelluksiin. Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) -säätiön Jyväskylän yliopistolle vuoden 2026 alussa lahjoittama Vedyn maailma -näyttelykokonaisuus on osa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ja Keski-Suomen LUMA-keskuksen tiedekasvatustoimintaa. Kierrosta näyttelyssä johtaa Mette Altti.
Kyberturvallisuuslaboratorio-kierros
Kyberturvallisuuslaboratorio-kierros, Markus Miettinen
Täynnä
Tervetuloa tutustumaan kyberturvallisuuslaboratorioon. Esittelemme laboratoriota, kyberturvallisuusalan ajankohtaisia tutkimusaiheita sekä siihen liittyviä tutkimusprojekteja.
Drive in -laboratorio
Täynnä
Tuomo Kujala
LIFE-Revives: raakun lisääntyminen tutkimusasemalla ja tutkimus raakun poikasilla, Tuomo Sjönberg
Pääset kuulemaan raakun kasvatustoiminnasta Konneveden tutkimusasemalla, tutkimuksesta maastossa sekä hankkeen raakun poikasilla jo tehdyistä tutkimuksista. Nähtävillä on opetussalkun materiaalia, joiden avulla tutustutaan raakun elinkiertoon, eri ikävaiheisiin ja lajin suojeluun.
Iltajuhlaa vietetään klo 18.30-22.00 ravintola Albassa. Lue lisää iltajuhlasta.
Lauantain työpajat
Jyväskylän normaalikoulu (yläkoulu ja lukio)
Lauantai 5.9.2026
Ilmoittautuminen ja aamukahvi
Ilmoittautuminen ja aamukahvi 08:45-09:15
Yläkoulun aineenopettaja oppimisen tukijana, Tiina Vuorio ja Anne-Mari Kinnunen
Vuorovaikutteisessa työpajassa tarkastellaan oppimisen tuen uudistusta aineenopettajan näkökulmasta yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Uudistunut oppimisen tuen lainsäädäntö määrittää keinoja oppimisen tueksi. Pohdimme, mitä tuen toteuttaminen voisi tarkoittaa aineenopetuksessa, erityisesti matematiikassa. Yhdistämme koulujen käytäntöjä ja oppimisen tuen lainsäädäntöä tutkittuun tietoon oppimisesta ja sen tukemisesta.
Yläkoulu, matematiikka
Epäsuoran mittaamisen matematiikkaa eli inversio-ongelmia, Joonas Ilmavirta
Täynnä
Tutustumme inversio-ongelman käsitteeseen sekä fysikaalisiin ja matemaattisiin versioihin joistain keskeisistä inversio-ongelmista. Luento toimii paitsi johdatuksena alaan itseensä, myös kuvauksena opinnoista, jotka voivat johtaa sen pariin.
Aidon ongelman välittäminen ja merkitys, Sami Räsänen ja Pekka Koskinen
Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella on kehitetty Fyysikon maailmanviiva -opintojakso, jonka keskeisenä teemana on ammatillisen identiteetin rakentamisen käynnistäminen heti opintojen alussa. Yksi osa opintojaksoa on retriitti, jonka aikana opiskelijat työskentelevät "aidon ongelman" parissa pienryhmissä.
Tässä esityksessä keskustelemme ryhmäytymisestä ja opiskelijan identiteetin rakentamisen tarpeesta ilman tiukkaa sidosta fysiikan alaan, sekä esittelemme erään, ehkäpä yllättävän tai odotuksista poikkeavan, tavan tehtävänannon välittämiseen.
Lukio
Keittiökemiaa ja molekyyligastronomiaa opetukseen – työpaja kemian opettajille, Jouni Välisaari
Täynnä
Keittiö on oppilaiden lähin kemian laboratorio. Työpajassa tutustumme keittiökemiaan ja molekyyligastronomiaan osana koulun kemian opetusta. Teemme yksinkertaisia, koulussa toteutettavissa olevia kokeita, maistamme tuotoksia ja pohdimme, miten arjen ilmiöistä rakennetaan oivalluksia ja elämyksellisiä oppitunteja. Työpaja sopii keittiökemiasta kiinnostuneille opettajille. Luvassa on käytännönläheinen kokonaisuus ja ideoita keittiökemian hyödyntämiseen opetuksessa.
Paikka: kotitalousluokka 2064.
Yläkoulu ja lukio, 16 osallistujaa
Schoolstore: Vernier -anturit ja fysiikan demopaketit
Vernier -anturit mahdollistavat mielenkiintoiset tutkimukset yhdessä uusien fysiikan demopakettiemme kanssa. Tutkimuksissa hyödynnetään myös uutta lämpökameraa.
Markku Parkkonen, SchoolStore.fi
Yläkoulu ja lukio
Otava: Kokeellisuutta Otavan Atomi-sarjan tapaan
Työpajassa Otavan uuden yläkoulun fysiikan ja kemian Atomi-sarjan oppikirjailijat tutustuttavat sinut Atomi-sarjan monipuolisiin tutkimuksiin ja demonstraatioihin. Saat mukaasi ideoita tutkimustöiden toteuttamiseen ja arviointiin.
Matematiikan osaaminen Suomessa – mitä kansainväliset tutkimukset kertovat? Jenna Hiltunen
Tarkastelen esityksessäni suomalaisnuorten matematiikan oppimistuloksia kansainvälisten PISA- ja TIMSS-arviointitutkimusten pohjalta. Tilaisuudessa on aikaa myös kysymyksille ja keskustelulle.
Yläkoulu, matematiikka
Pisaran matka – matematiikkaa vedestä, Eveliina Hietakymi ja Alisa Uusi-Kilponen
Työpajassa sukellat veden kiertoon matematiikan näkökulmasta! Tutustut kehitteillä olevaan materiaaliin ja pääset kokeilemaan sitä itse aktivoivien tehtävien kautta. Työskentelemme pienryhmissä ja teemme näkyväksi vesitalouden ilmiöitä arjessa ja yhteiskunnassa. Saat mukaasi konkreettisia ideoita eheyttävään opetukseen ja voit vaikuttaa materiaalin viimeistelyyn palautteellasi. Varaudu pieneen roiskeeseen! Sisältö perustuu yläkoulun matematiikan opsiin, mutta maantieteen tai vaikka fysiikan opettajat voivat hakea MOK-vinkkejä.
Yläkoulu, matematiikka, max 30 osallistujaa
Ohjelmointia ja elektroniikkaa mikro-ohjaimilla, Jan Sarén
Täynnä
Mikro-ohjaimet ovat ohjelmoitavia piirejä, joilla ohjataan monien elektronisten laitteiden toimintaa ja kommunikoidaan ympäristön kanssa. Tässä työpajassa käytämme Raspberry Pi Pico -mikro-ohjainta Python-kielellä. Opimme kuinka napin painallus tunnistetaan, ohjelmoimme RGB-ledejä ja kokeilemme esim. lämpötila- tai kiihtyvyysanturin lukemista. 20 osallistujaa
UUSI PAJA! Kemian visualisointi, Petri Pihko
Kemian visualisointi, Petri Pihko
Orgaanisen synteesikemian asiantuntija ja kemian oppikirjailija professori Petri Pihko pitää kemian visualisointiin liittyvän luennon.
Miten kemian ilmiöitä ja rakenteita voi tehdä ymmärrettävämmäksi selainpohjaisilla työkaluilla tai muilla ilmaisilla ohjelmistoilla? Tässä tarjoan muutaman vinkin työkaluista, joita itse käytän jatkuvasti.
Drone-kaukokartoitus, Anssi Lensu
Työpajassa tutustutaan kauko-ohjattavalla ilma-aluksella toteutettavaan kaukokartoitusaineiston tuottamiseen sisältäen ilmakuvauksen (jos sää tämän sallii), kuva-aineiston esikäsittelyn tietokoneella ja tulosaineistojen tiedostomuodot.
Lukio, max 25 osallistujaa
Schoolstore: Texas Instruments & TI-Nspire CX CAS
Työpajassa vinkkejä CAS laskentaan ja sen vähemmän tunnettuihin ominaisuuksiin.
Olli Karkkulainen, SchoolStore.fi
Lukio
Studeo: Tehoa työskentelyyn: OHO! Ohjelmistot haltuun -materiaalit ja Ainstain-tekoälyavustaja opettajan arjessa
Tuntuuko, että ohjelmistojen opetus vie liikaa aikaa varsinaiselta matematiikalta? Pohditko, miten tekoälyä voisi hyödyntää pedagogisesti järkevästi ja turvallisesti? Tervetuloa Studeon työpajaan, jossa esittelemme kaksi opettajan työtä helpottavaa työkalua:
Ainstain – tekoäly opiskelun tukena: Esittelemme Studeon uuden tekoälyapurin. Näet käytännössä, miten Ainstain ohjaa opiskelijaa eteenpäin tehtävissä ja selventää käsitteitä – ilman, että se antaa valmiita vastauksia.
OHO! Ohjelmistot haltuun: Tutustumme MAA- ja MAB-opiskelijoille suunnattuun maksuttomaan materiaaliin, joka tarjoaa valmiit ohjeet, videot ja harjoitukset Abittissa käytettävien ohjelmistojen (kuten GeoGebra, TI ja Collabora) itsenäiseen opiskeluun. Anna materiaalin hoitaa tekninen opastus, jotta sinä voit keskittyä opetukseen!
Pajassa kuulet parhaat vinkit näiden hyödyntämiseen ja pääset näkemään, miten digitaalinen oppimateriaali kehittyy tukemaan entistä yksilöllisempää oppimista.
Pajan vetäjät: kustannustoimittaja Lea Linna ja kustannuspäällikkö Jessica Salminen-Saari"
Vertaisarviointi luonnontieteissä: Miksi ihmeessä ja miten? Laura Ketonen
Vertaisarvioinnista on hyötyä, mutta ei välttämättä sellaista, mitä ensimmäisenä ajattelisi.
Luennolla vastataan kysymykseen, mitä hyötyä vertaisarvioinnista on. Lisäksi selviää, minkälaisiin tilanteisiin vertaisarviointi sopii hyvin ja mitä vertaisarvioinnin järjestämisessä kannattaa huomioida.
Koneoppimistyöpaja, Marko Moilanen ja Liisa Petäinen
Tutustumme koneoppimiseen yksinkertaisten esimerkkien kautta. Työpajassa hyödynnetään Googlen Colab-ympäristöä. Siksi kullakin osallistujalla tulee olla kannettava tietokone ja toimiva Google-tunnus. Tietotekniikka
Nanotiede - Luonnontieteiden yhteinen leikkikenttä, Jussi Toppari
Täynnä
Tule tutustumaan nanotieteen kiinnostavaan maailmaan! Nanotiede käsittelee materiaaleja molekyylien kokoluokassa, jossa eri luonnontieteet - fysiikka, kemia ja biologia - yhdistyvät luonnollisella tavalla luoden aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Kvanttimekaniikka tapaa proteiinit. DNA:sta voidaan taivuttaa elektroniikan komponentteja...
Työpajassa kuulet nanotieteen uusimmat kuulumiset ja näet demonstraatioita muun muassa suprajohtavuudesta ja nanopartikkeleista.
Muuttolintujen kevät -kansalaistieteen opetusmahdollisuudet ja tutkimustuloksia, Anni Aroluoma
Teemme pienen linturetken ja kuulemme tutkimustuloksia, joita Muuttolintujen kevät -sovelluksen käyttäjiltä kerätyllä datalla on selvitetty. Keskustellaan kansalaistieteen monialaisista mahdollisuuksista.
Miten matematiikan oppikirjojen tehtävät opettavat soveltamaan matematiikkaa tosielämän tilanteisiin? Markus Hähkiöniemi
Esityksessä kerron tuloksia liittyen yläkoulun matematiikan kirjojen tehtäviin, jotka sisältävät matematiikan ulkopuolisen kontekstin. Erityyppiset kontekstitehtävät tarjoavat hyvin erilaisia mahdollisuuksia matematiikan soveltamiseen ja matematisointiin. Olemme analysoineet näitä tehtäviä matematiikan kirjoista kolmen edellisen OPS:n ajalta sekä kysyneet opettajien näkemyksiä. Esityksessä pohditaan erilaisten kontekstitehtävien merkitystä sekä yleisemmin oppimateriaalin käyttöä.
Yläkoulu, matematiikka
Veden värikäs elektrolyysi, Anniina Koliseva
Täynnä
Työpajassa päästään hajottamaan vettä elektrolyysin avulla hyödyntäen itse tehtyä Hoffmannin laitetta.
Yläkoulu ja lukio, kemia. Max 20 osallistujaa
MFKA: MAOL² opetuksen tukena
Miten hyödynnät MAOL²-oppimisympäristöä monipuolisesti opetuksessa esimerkiksi silloin, kun painettu oppikirja on opetuksen selkäranka? Tässä työpajassa tutustumme MAOL²-oppimisympäristöön opettajan käyttökokemuksien kautta. Lisäksi saat ideoita ja vinkkejä oppimisympäristön käyttöön.
Työpajassa tarkastelemme, miten MAOL²-oppimisympäristö täydentää opetusta. Käymme läpi, miten alusta palvelee opiskelijan oppimista ensimmäisestä vuodesta lukion loppuun asti, esimerkiksi eriyttämisen tukena, harjoittelun ohjaamisessa ja opiskelijoiden työskentelyn seurannassa."
Tevella: Fysiikan demoja ja oppilastöitä
Yläkoulun ja lukion fysiikan demoja ja oppilastöitä Tevellan välineillä, mm. lämpöoppi.
Työpajan vetäjänä toimii Jyrki Leppäniemi, fysiikan ja matematiikan lehtori, Nurmijärven lukio
Tekoäly luonnontieteiden opetuksessa – hypeä vai hyötyä? Hannu Moilanen
Tekoäly on jalkautunut kouluun ja sitä hypetetään paljon, mutta sen vaikutuksista oppimiseen tiedetään vielä vähän. Jyväskylän normaalikoulu on ollut mukana hankkeissa (mm. JYY:n EDUCA-lippulaiva), jossa ollaan tutkittu tekoälybottien ja tekoälyllä personoitujen oppimateriaalien vaikutuksia oppimiseen. Työpajassa esitellään hankkeiden tuloksia. Tämän lisäksi työpaja tarjoaa selkeän ja käytännönläheisen katsauksen siihen, miten tekoälyä voidaan hyödyntää luonnontieteiden opetuksessa. Tarkastelemme, miten tekoäly tukee tuntisuunnittelua, eriyttämistä, arviointia ja oppimisen ohjaamista – sekä pohdimme kriittisesti sen vaikutuksia oppimiseen ja ajattelun kehittymiseen. Mukana konkreettisia esimerkkejä ja heti käyttöön vietäviä työtapoja.
Matematiikka kielimallien takana saattaa auttaa ymmärtämään mitä on edessä, Roope Vehkalahti
Täynnä
Työpajassa pyrimme ymmärtämään kielimallien toimintaa tekemällä ja ideoimalla itse. Käsittelemme ensin hyvin pieniä kielimalleja, sitten keskikokoisia ja lopulta suuria. Jokaisen kielimallien kokoluokan kohdalla keskitymme mallien keskeisimpiin matemaattisiin piirteisiin.
Matemaattinen näkökulma auttaa myös hahmottamaan mitkä kulloisenkin kielimallien sukupolven rajoitukset ovat olleet ja ehkäpä myös arvaamaan millaisia kehitysaskeleita on odotettavissa lähitulevaisuudessa. Käsiteltävä matematiikka on suurelta osin koulusta tuttua.
Yläkoulu ja lukio, matematiikka ja tietotekniikka
ESERO Finland Astro Pi: Koodi luokkahuoneesta avaruuteen, Heidi Kouki
Työpajassa tutustutaan Euroopan avaruusjärjestö ESA:n Astro Pi -kokonaisuuksiin opettajan näkökulmasta: mistä Mission Zerossa ja Mission Space Labissa on kyse ja miten niihin pääsee mukaan. Käymme läpi, millaisia materiaaleja ohjelma tarjoaa ja miten projektin voi ottaa käyttöön omassa opetuksessa. Työpaja antaa selkeän yleiskuvan Astro Pi -haasteen mahdollisuuksista ja siitä, miten oppilaiden kirjoittama Python-koodi voi päätyä kansainväliselle avaruusasemalle.
Mikäli haluat myös itse harjoitella haasteen käyttöönottoa, niin suosittelemme oman koneen mukaan ottamista.
Kemian demonstraatiot, Irma Aroluoma ja Sanna Nevala
Täynnä
Työpajassa esitellään kemian havainnollisia sekä myös näyttäviä demonstraatioita ongelmalähtöisesti. Vanhoja demoja on päivitetty ja uusilla ideoilla varustettu. Työohjeiden ohella kerrotaan demonstraatioiden soveltuvuudesta eri luokka-asteille sekä pedagogiset vinkit työn yhteyteen. Työt on valittu siten, että ne ovat helposti toteutettavissa kouluissa eikä niistä synny suurta määrää vaarallista jätettä.
Yläkoulu ja lukio, kemia
Karhukaiset opetuksessa – Kuinka löydät, tutkit ja kasvatat karhukaisia, Hennariikka Mäenpää ja Tommi Vuori
Tervetuloa karhukaisten kiehtovaan mikroskooppiseen maailmaan! Tässä työpajassa sukellamme karhukaisten biologian perusteisiin. Karhukaiset tunnetaan parhaiten kyvystään selviytyä äärimmäisissä olosuhteissa, mutta mitä nämä mikroskooppiset eläimet oikeastaan ovat? Miten niitä tutkitaan? Entä mistä kaikesta ja kuinka ne selviytyvät?
Työpajan aikana perehdymme karhukaisten monimuotoisuuteen, rakenteeseen, lisääntymiseen ja levittäytymiseen. Opit tunnistamaan karhukaisten keskeiset piirteet sekä ymmärtämään, missä ja miten ne elävät luonnossa. Työpajassa annetaan käytännön vinkkejä siihen, miten karhukaisia voi hyödyntää opetuksessa innostavalla ja osallistavalla tavalla. Esittelemme ideoita peleihin, leikkeihin ja muihin toiminnallisiin tehtäviin, joiden avulla karhukaiset heräävät eloon oppilaiden mielikuvituksessa ja tukevat biologian oppimista hauskasti ja mieleenpainuvasti. Harjoittelemme myös karhukaisten keräämistä sammalista ja lisäksi tutustumme siihen, miten karhukaisia voidaan kasvattaa ja tarkkailla laboratorio-olosuhteissa.
Casio: Laskinten hyödyntäminen ammatillisessa opetuksessa ja yläkouluissa
Työpajassa käydään läpi vinkkejä laskinten tehokkaaseen hyödyntämiseen koulutyössä. Osallistujat saavat lisenssin ClassWiz-sarjan sähköisiin laskimiin, joiden avulla demonstrointi, materiaalien teko ja mallivastaukset onnistuvat helposti.
Tilastokeskus: Tilastokilpailut opetuksen tukena – tilastojen luku- ja käyttötaitoa nuorille
Tilastot muodostavat luotettavan kuvan yhteiskunnasta, ovat demokratian edellytys, luovat edellytyksiä tutkimukselle ja palvelevat päätöksentekoa. Tilastot ovat faktatietoa, mutta ne edellyttävät myös tulkintaa. Tilastojen luku- ja käyttötaito on kykyä ja taitoa lukea ja tulkita oikein tilastojen välittämää tietoa. Kyseessä on keskeinen kansalais- ja työelämätaito, jota lähes kaikki tulevaisuudessa tarvitsevat.
Työpajassa tarkastellaan tilastojen hyödyntämistä ja niiden väärinkäyttöä. Havainnollisten esimerkkien avulla osallistujia haastetaan pohtimaan tilastojen tulkintaa ja tilastollisen tiedon merkitystä arjessa ja yhteiskunnassa.
Lisäksi esitellään nuorille suunnattuja tilastojen hyödyntämistä opettavia tilastokilpailuja: tilastojulistekilpailua ja tilasto-olympialaisia. Molemmissa kilpaillaan myös kansainvälisesti. Kilpailutehtävät soveltuvat erinomaisesti esimerkiksi matematiikan opetukseen pienryhmätöinä.
Meet&Greet: Tutustu oppimateriaalinäyttelyyn, verkostoidu ja nauti lasi Studeon tarjoamaa kuohuvaa
Tutustu oppimateriaalinäyttelyyn, verkostoidu ja nauti lasi Studeon tarjoamaa kuohuvaa
Päätöstilaisuus: loppusanat dekaani Sajavaara, pääluento Lauri Reuter
Loppusanat matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Timo Sajavaara, pääluento Lauri Reuter: Miltä maistuu ruoka huomenna ja kuka soppaa hämmentää? Maatalous ja ruoka ovat olleet tiedettä ja teknologiaa jo tuhansia vuosia. Tulevaisuudessa kestävä ruokajärjestelmä nojaa entistä enemmän nopeasti kehittyvään teknologiaan. Lauri Reuter tarjoilee maistiaisia tulevaisuuden ruoasta ja pohtii sitä, kenen käsissä se syntyy.
Yleisohjelma: Auditorio
Matematiikka: luokka 1030
Fysiikka: luokka 167
Kemia: luokka 226 (paitsi molekyyligastronomia kotitalousluokassa 2064)
LUMA: luokka 169
Yritystyöpajat 1: luokka 223
Yritystyöpajat 2: luokka 224